Juridisia seuraamuksia

Kuntapäättäjänä törmää usein käsitteeseen – juridinen seuraamus. Päättäjä on oikeudellisessa vastuussa päätöksestä. Toimielimen jäsen vapautuu vastuustaan vain, jos hän on kokousasiakirjojen perusteella esittänyt muuta, ja äänestänyt päätöstä vastaan. Eriävän mielipiteen voi perustella aina pöytäkirjan tarkastamiseen asti, ilmoitettava se on kuitenkin heti.

Tämähän on itsestään selvää! Asiakkaalla ja kuntalaisella on oikeus tehdä päätökseen oikaisuvaatimus. Näin monesti tapahtuukin. Niillä on oikeus- ja taloudellisia vaikutuksia hänen asiaansa. Kunnallishallinto hitaana toimijana aiheuttaa kuitenkin usein sen, että oikaisuvaatimuksella ei enää ole asiakkaan kannalta käytännön merkitystä. Se on luonteeltaan ns. nollavalitus. Tilanne, johon alkuperäinen päätös liittyi – on jo ohi. Asiakkaan kannalta vahinko on jo tapahtunut. Yritysten osalta asiaan liittyy usein myös huomattava taloudellinen puoli.

Astuuko juridinen seuraamus kuvaan vasta sitten, kun käsitellään oikaisuvaatimusta? Itse alkuperäiset päätökset eivät vissiin johda juridisiin seuraamuksiin? Ainoastaan oikaisuvaatimuksiin, jotka aikansa pyörivät kunnallisen byrokratian ja oikeuselimien rattaissa – häviten sitten aikakirjoihin.

Virkamies esittelijänä vapautuu toimielimen päätöksestä vain ilmoittamalla eriävän mielipiteensä. Jos vasta oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä esille nostetaan kysymys oikaisuvaatimuksen hyväksymisen juridisista seuraamuksista, onko silloin kyse virkamiesvallan käytöstä? Virkamies itse asiassa käyttääkin valtaa, jota toimielimen jäsenten itsensä tulisi käyttää. Vallallahan on aina ottajansa. Irtokoirien tapaan juoksentelevaa valtaa ei ole!