tiistai 17. marraskuuta 2009

Rovaniemi elvyttää, turvaa kuntatalouden ja on osin sosiaalinen

PUHEENVUORONI VALTUUSTON TALOUSARVIOKOKOUKSESSA 16.11.2009

Ensinnäkin muutama positiivinen huomio talousarviosta:

1. Sosiaalisen luototuksen kokeilu – 100.000 € - oikea avaus, mutta määräraha on riittämätön.

2. Omaishoidon tuen nosto – 100.000 € ja 50.000 € päiväpalveluihin. Kriteerit täyttävällä on oltava siihen oikeus! Selvä myönteinen viesti, ja kaupunkistrategian mukainen.

3. Toimet pitkäaikaistyöttömien työllistämissakon välttämiseksi 2 milj. € ns. KELA maksu. Tekemättömästä työstä on hölmöläistä maksaa – nyt olemme maksaneet. Lisämäärärahan tarvettahan ei ole, vaan tämä hoidetaan niin, että vältetään tekemättömästä työstä maksettava sakko. Voisi todeta, että vihdoinkin.

4. Kotihoidon tuen kuntalisän kokeilu syyskuussa 2010. Saadaanko näin lyhyessä ajassa riittävää tietoa tulevaisuuden päätöksenteon pohjaksi? Mielestäni ei!

5. Palvelujen sisällön ja saatavuuden turvaaminen veroäyrin nostolla 0.5 %:la. En niin kovin paljon rakastaisi pelkästään rakenteita niiden itsensä vuoksi, vaan olennaisinta on - mitä niillä kuntalaiset saa! Ilman veroja ei saa! Nyt tämä norsu täytyisi opettaa tanssimaan notkeasti.

6. Investointiohjelmassa Lappia Talon remontin suunnittelun ja koulujen sekä päiväkotien remonttien käynnistyminen on täysin ajankohtainen.

Sitten kriittisiä reunahuomautuksia:

1. Kulttuuritoimen määrärahoihin (s. 55) vuodelle 2010 on varattu se 0,21 € Korundin vuotuisiin käyttökuluihin. Suunnittelukaudelle 2011 – 13 sitä ei ole huomioitu, tarve on 0,82 €.. Noudatetaanko tässä siirretyn ratkaisun strategiaa? Eli kaikkia kulttuuritoimen osa-alueita pidetään löysässä hirressä, ja varpaillaan määrärahojensa suhteen. En pidä sitä viisaana – enkä kulttuurikaupungille luontevana toimena – varmuus olisi saatava. Vastakkainasettelu ja sisäinen taistelu kunkin osuudesta ei ole hedelmällinen. Valitettavasti tämä talousarvioesitys jatkaa tuota epävarmuutta, ja ruokkii turhanpäiväistä vastakkainasettelua.

2. Tavoite on nostaa tuntuvasti kaupungin asukasmäärää jopa lähelle 70.000 henkeen saakka. Sen edellytys on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuus. Nyt kaupungin osin omistama yritys Kunta Asunnot Oy (KA). tässä suhteessa on vuokra-asuntotoimijoiden heikoin lenkki. Nyt ihan oikeasti - kipukynnys on ylitetty ja kuppi täysi! Vuokralaisten palaute korotusten osalta on osin painokelvotonta, mutta oikeutettua. Korotusten suuruus viime vuosien ajalta lyö räikeästi korville meidän strategisia tavoitteitamme. Viime vuonna korostin sitä, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuus on yksi kaupungin vetovoimatekijä, työvoima- ja elinkeinopoliittinen työkalu. Toistan nyt taas saman! KA hallituksen puheenjohtaja Gardin – näin ei voi jatkua! KA neuvottelukunnassa (15.12) esitän, että se jalkautuisi selvittämään todellista tilannetta KA vuokra-asunnoissa.

3. Päihdehuolto maksaa hunajaa. Oman arvioni mukaan Rovaniemelle 3 – 4 milj. € vuosittain. Koko valtakunnassa 6 – 8 mrd. €/ vuosi. Hajonta johtuu laskutavasta. Vuonna 2010 kaupungille laaditaan päihde- ja mielenterveysstrategia. Tuon strategian yhteydessä on avoimesti ja kriittisesti tarkasteltava päihdehuollon rakenteita. Nyt siitä osa käy vajaateholla palvelematta itse asiakasta – maksetaan rakenteista, ei hoidosta ja tuloksista. Ostopalveluissa on kiinnitettävä huomio laadullisiin ja tuloksellisiin mittareihin. En pidä oikeana sitä, että päihdehuollon asiakas kantaa kustannuksia sinne ja tänne, saamatta kuitenkaan itse omaa – päihderiippuvuuttaan – hoidetuksi. Sehän kuitenkin on tavoite, ja toiminnan oikeellisuuden mittari. Rovaniemi ei ole esim. myöntänyt AVOMINNE hoitoon maksusitoumuksia – tiedän, että tuloksia on, ja asiakas on ystävineen maksanut sen itse! Väärin! Päihderiippuvuus on solidaarinen ja tasa-arvoinen sairaus – niin täytyy hoidonkin olla! Maksukyvyttömälläkin on oikeus parantua.

4. Napapiirin Veden (liikevaihtoon nähden kohtuuton) ja Rovaniemen Eergian osalta aikoinaan on luotu järjestelmä niiden tuottovaatimuksista peruskunnan kassaan – yhteensä noin 3 milj. €uroa. Ne kohtelevat kuntalaisia epäsosiaalisella tavalla – ja ne on purettava. Kun järjestelmä on aikoinaan osattu luoda – osataan se myös purkaa. Seuraavilla suunnittelukausilla on luotava poliittisesti yhteiset asteittaiset askelmerkit, joilla tämä kuntalaisia eriarvoisesti kohteleva ja kustannuksia nostava järjestelmä puretaan.

Ei kommentteja: