Joulun brittituristit on palveltu Saariselällä. Joulupäivänä viimeinen ryhmä teki lähtöä kotimatkalle. Ne Enontekiön Karesuvannossa Joulunsa viettäneet brittituristithan pakenivatkin “omiensa” palvelun kynsistä jo aiemmin. Kolhun ja riskin ulkoistivat Lapin matkailun kontolle. Surkeaa ja vastuutonta! Nyt tässä odotellaan venäläisiä, joita tulee arviolta 30.000 henkeä. Ylimääräisiä junia tulee 30, jotka tuovat matkailijoita Rovaniemelle, Helsinkiin, Kuopioon ja Kajaaniin.
Mikä oli ensituntuma? Hieman oli rauhallisempaa ja hiljaisempaa, kuin viime vuonna. Mutta ei mitään järisyttävää romahdusta, mikä pettäisi sen varman pohjan, jolle Lapin matkailun tulevaisuutta on rakennettu. Langat täytyisi kuitenkin pitää omissa paikallisissa käsissä, jotta Lapin ulkopuolisille “rusinoiden poimijoille” jäisi vähemmän häslinkitilaa.
Tiedottaminen Lapin matkailun tilasta ja tulevaisuudennäkymistä kaipaa myös enemmän ryhtiä ja erittelyä. Tämän vuoden osalta Lapin ruskamatkailun kerrottiin romahtavan. Näin ei käynyt, vaan osassa alueita tapahtui jopa nousua. Kaikki Lapin matkailuun liittyvä hankittavissa oleva tieto ei kiteydy Leviin, sen toimijoihin ja ympäristöön! Tunturi-lapin matkailualue on kuitenkin vain yksi osa-alue, joskin merkittävä. Tuntoja ja tietoa täytyisi poimia muualtakin.
Matkalehden päätoimittaja Jorma Aula (LK 2.10.09) toteaa Rovaniemen matkailun kehityksen olevan huonolla tolalla. Rovaniemi on putoamassa matkailun kehityksen kelkasta. Hän pitää Rovaniemen kesäpassi-kampanjaa täydellisesti epäonnistuneena, jopa karilleajona. “90 euroa maksanutta kesäpassia myytiin vaivaiset 200 kappaletta, mutta siihen satsattiin ainakin 50 000 euroa”. Luvut kertovat kampanjasta karua kieltään – satsaus valui kankkulan kaivoon!
Edelleen Aula kritisoi Rovaniemen matkailun kannalta Venäjän ja Suomen lentoväylien täydellistä missaamista, sekä poroajojen hukkaamista Ouluun. Eikö oltu ajallaan tarkkana lentoväylien suhteen? Mitä tekemistä poroajoilla on Oulun kanssa? Miksi kaupungin matkailutoimisto tuotti kesällä kalliin matkailukartan, vaikka samanlaisen kustansi kaupungissa jo kaksi yritystä? Puuttuuko matkailun toimijoiden väliltä yhteistyön koordinointia?
Aulan huoli kaupungin eripurasta matkailun tarpeiden ja kaupunkilaisten välillä on aiheellinen. Aikoinaan Kolarissa käytiin vastaavaa kädenvääntöä Ylläksen ja Äkäslompolon matkailun sekä kuntalaisten tarpeiden välillä. Kittilä panosti Leviin, joka ajoi Ylläksen ohi. Nyt tuo ero on panostusten myötä tasoittunut. Suomunkin kehittyminen aallonpohjastaan on täysin sidoksissa panostuksiin ja yhteistyön kehittymiseen.
Rovaniemen matkailun kehittymiselle tarvittavan mahdollisuuden ja piristyksen antavat Pilkkeen ja Korundin valmistuminen. Markkinointiyhteistyö Arktikumin ja näiden kahden uuden kohteen osalta soisi onnistuvan, muutoin tilanne valuu hukkaan. Se oli ja meni jo!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti