torstai 17. joulukuuta 2009

PUNAVIHREÄÄ PRESSAPELIÄ

Aiemmassa bloggauksessa käsittelin demareiden hieman outoa viehtymystä Soinin ehdokkuuteen SDP:n siipien suojissa. Tuolloin tulin luvanneeksi kertoa oman käsitykseni siitä, ”Kuka voisi olla se punavihreä kokoava vaihtoehto pressaksi?” Lupauksen perään muutamat vääräleuat ovat jo ehtineet kysellä. Eikö sitä tulekaan? Vedätystä, tai et uskalla vastata huutoosi!

Vaihtoehtoja voi lähteä hahmottamaan kahdesta suunnasta. Ensin sulkemalla pois ”ei kuviteltavia vaihtoehtoja” – Soini etunenässä. Toinen tapa on hahmottaa ”kysymykseen tulevia ehdokkaita” – puolueiden piiristä, tai niiden ulkopuolelta. Maria GR heitti jo Liisa Jaakonsaaren nimen. Eipä taida NATO - innossaan kuitenkaan kelvata. Olen tuossa joukossa. Tuomiojan taitavat jo omat torpata ”ikuiseksi vaihtoehdoksi” – joten siihen ei muiden tarvitse puuttua. Minulle kyllä kelpaisi! Vasureilla taas ei ole näköpiirissä uskottavaa yli puoluerajat ylittävää ehdokasta, jolla olisi todellisia mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin muuttua, ja nostaa sellaisen esiin.

Entä vihreiden kestoehdokas Heidi Hautala? Hän on kuitenkin itse suurin este, jotta hän voisi olla se ”punavihreä kokoava vaihtoehto”. Otsikot, ja julkisuushakuiset tempaukset eivät kuulu valittavan toimenkuvaan. Kohdemaita ei ole syytä yllyttää ”tupatarkastuksiin”. Ongelmallinen suhtautuminen ulkopolitiikassa Venäjään ja sisäpolitiikassa Lipposeen sulkee Hautalan auttamattomasti sivuraiteelle. Aika oli ja meni jo – omasta syystä!

Toinen pointti hakea mahdollisia ehdokkaita on tuleva vaalitilanne ja valittavan asema. Nykyisestä lautaskiistasta tuolloin varmaan jo kirjoitetaan ensimmäisiä analyysejä. Samoin salolaisen ”puolivallattoman leskimiehen” into (pyrky ja tyrky) lienee jo hiipunut. Aiemmista vaaleista kopioitua revanssiasetelmaa ei ole odotettavissa. On uusien tuulien ja suunnan aika, myös ehdokkaiden joukossa.

Kolmantena painotan kyllä myös Suomen ulkopolitiikan tulevia ja toivottavia painotuksia. Nykyinen puolustusministeri ja ulkoministeri näyttävät jo sopivasti käyvän siitä orastavaa kädenvääntöä. Toinen liikuttaa joukkoja ja painottaa liittoutumista. Stubbi availee uusia suuntia rauhantehtävissä. Kokoomuslaisittain painottaen kuitenkin sen fantastista suuruutta.

Puolueiden sisältä valittaessa kokoava ehdokas voi olla Pekka Haavisto. Puoluepolitiikan ulkopuolisena nimenä kriteerit täyttävä ehdokas on puolustusvoimien entinen komentaja Gustav Hägglund. Haavisto on kuitenkin todennäköisempi.

Ei kommentteja: