maanantai 31. joulukuuta 2012

Victor Hara - kuka muistaa?

Naamakaveriystäväni laittoi linkin, että "40-vuotta vanhassa murhamyteerissä olisi jo nyt pidätätyksiä". Vastasin, että meille tämä tarkoittaa ja merkitsee jotakin. Me muistamme sen, ja se on ollut osa kokemustamme.

Se on osa henkilökohtaista elämäämme. Mutta entä muille? Tuskin tämän päivän nuorille paljonkaan merkitsevät 40-vuotta sitten tapahtuneet vanhat pidätykset.

Siis hetkinen.Onko minun kokemukseni tuosta arviosta (40 v.) on merkitsevämpi ja arvokkaampi, kuin tuon / sen nuoren jolla sitä ei ole. Eikä voi ollakkaan, Koska hän ei ole syntynyt edes silloin. Minä olen syntynyt, tiedän ja tunnen- siksi olen epäreilu.

Olemmeko epäreiluja nuorempiamme kohtaan, vaatiessamme, että hekin tuntisivat samoin, vaikka syntyminen olisi tapahtunnut tuon kuolemisen jälkeen.

Väitän, että olemme.



torstai 27. joulukuuta 2012

Mitä nämä haluavat todistaa?

26.12.2012 YLE julkisti tutkimuksensa "Enemmistö ei halua nostaa eläkeikää, mutta nipistäisi opiskeluajoista". Julkaisuajankohta on kaikkein pöhköin. Kuka nyt 26.12 miettii jotain himskatin työuria tai eläkeiän nostoa juuri tuolloin. Epäilen - ei kukaan.

Toinen tutkimuksen ihmetyksen aihe on se, että opiskeluajoista haluttaisiin nipistää työurien pidentämisen nimissä. Kuitenkin kaikkein lyhimmät työurat ovat kaikkein vähiten koulutetuilla. Yhtälö ei nyt vaan jotenkin toimi.


Ennen korostettiin viittaamisen ja koulunkäynnin merkitystä työurien pituuteen. Vanhemmat patistivat ja panostivat jälkikasvunsa opintielle, jotta ”parempi ura urkenisi”. Nyt pyritään siihen, että opiskelut olisivat mahdollisimman lyhyitä ja jopa huomaamattomia sekoittuen työelämään.
Ihmettelen myös tutkimuksessa sitä miten nimenomaan keskustalaiset haluavat kaikkein eniten pidentäää työuria eläkeikää nostamalla. Kokkareilta sitä voisi odottaa, mutta että kepulaisetkiin?

Väitän, että tuijottamalla pelkästään opiskeluaikojen pituuteen, mennäään metsään. Pitäisi avata se, miksi lyhyellä koulutuksella myös työura on lyhyt.

Julkaistu Lapin Kansa 4.1.2013



tiistai 25. joulukuuta 2012

Joulupukki - kummajainen

Vanha, valkopartainen ja punanuttuinen kummajainen - Joulupukki. Ihme taruhenkilö, joka hallitsee perheiden elämää joka vuosi vähintään kuukauden ajan. Kauppiaat toivoisivat jopa pidempää aikaa.

Veronkeräystapaa (mätkyjä ja palautuskäytäntöä) ei muuteta Herran vuoksi. Vaikka Verohallituksen pääjohtaja ??? esitti siirtymistä seuraavana vuonna kevyempään tai korotettuun kantoon, riippuen siitä, miten edellisenä vuonna oli käynyt. Vaikutusvaltainen 400 vuotias Herra - ei vain lapsille, vaan myös päättäjille, ja niille vanhemmille. Suomessa ei sitten veronkantotapaa muuteta.

Toinen Joulupukkiin liittyvä kummajainen on siinä, ettei hänellä ole edes sähköpostia! Siis turha lähettää postia muuten, kuin kuulapännällä kirjoitettuna. Automaattista vastausta on turha odottaa, vaan Joulupukin postin PostiTontut kirjaavat manuaalisesti ja vastaavat manuaalisesti. Vanhanaikaista, jopa alkeellista ja tehokkuudeltaan vätystelyä.

Perinne velvoittaa. Pukki ei siirry digitaaliseen viestintään. Edelleenkin lapsukaiset joutuvat itse käsin raapustamaan toiveensa, ja kiikuttamaan töppösin ne lähimpään Itellan luukkuun.

Nyt vertaus. Paavi avasi oman Twitter-tilinsä marraskuussa, ja ensi twiitti eetteriin kardinaalin avustamana ja median uutisoimana. Miksei Pukki tee samoin? Oma Twitter-tili, ja 140 merkin lahjatoiveet eetteriin. Pukki ei  kuitenkaan niin tee.

Ensinnäkin Twitter-palvelu kaatuisi joka vuosi liikakuormittumisen johdosta. Toisekseen lahjatoiveet tuskin mahtuisivat rajoitettuun merkkimäärään. Ja kolmanneksi lasten twiittejä vanhemmat voisivat manipuloida ja muutella kulloisenkin taloustilanteen ja kiltteyden mukaan.

Hyvä Joulupukki -pidä pintasi ja perinteesi.


tiistai 18. joulukuuta 2012

Malttamattomat hermot

Joillakin on lehmän hermot. Toisilla ei hermoja lainkaan, ja kolmas on heikkohermoinen. Toisin sanoin kuvattuna yhdellä on pitkä jänne, toisella lyhyt jänne ja kolmennella ei jännettä laisinkaan. Kaikki nämä tyypit luulen kohdanneeni. Käytän sanaa "luulen", koska en ole aivan varma.

Lapissa on legendana "Lanko-Pekan" sanonta "Se on heikoilla, joka hermostuu" tai "Se on luonteen heikkoutta, jos Lapissa tinkauksen häviää". Mene ja tiedä. Onko noissa perää? Vissi elämänviisaus niissä kuitenkin piilee. Älä hermostu - malta. Odota vielä. Katso se heikkouden kohta.

Keskustelussa tuo "heikkohermoisuus" tulee selvimmin esille. Puheenvuoro vaihtuu yleensä vasta, kun vastapuoli on sanonut sanottavansa. Malttamaton ei jaksa odottaa tuota momentumia, vaan iskee päälle ja keskeyttää jo pilkusta, vaikka lause päättyy vasta pisteeseen.

Tällaisella keskustelijalla on malttamattomat hermot. Varmuudella tuo keskustelu latistuu tinkaamisen asteelle. "Juupas eipäs"- jankaamiseen. Senhän tietää, miten siinä käy? Luonteella voittaa, ja sen puutteella häviää.

Nyt kun olen viisastellut, lukijalla on oikeus kysyä "Millaiset hermot itselläsi on?" Vastaan itselleni ja muille - Ärsyttävän pitkäjänteiset ja hitaasti syttyvät. Miltei jopa veltot.


Vastine Jaakko Ylitalolle

JaakkoYlitalo kirjoittaa Kansan Tahdossa 13.12.2012 sivu 11. kirjoituksessaan "Avoimuus ja keskustelu ovat nykypäivää". Otsikosta olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Mutta tästä en ole! "Rovaniemellä rangaistuksen uhalla kielletty keskustelun kohde on Kemihaara".

Rovaniemen Vasemmistolla on kotisivut, joilla julkaistaan vasemmistolaisten vaikuttajien mielipidekirjoituksia ja artikkeleita. Niitä voi kommentoida suoraan sivuille tai FB-sivuilla. Keskustelua ei siten mitenkään rajoiteta tai saatikka langeteta niistä rangaistuksia. Päinvastoin mielipiteille ja keskusteluille annetaan mahdollisuus ja foorumi. Sitä nimenomaan edistetään.

En ymmärrä myös Ylitalon väitettä siitä, että "Vasemmistoliittoa vaivaisi vieläkin vanha poliittinen kulttuuri". On asioita, "joista ei saa puhua, ja on asioita, joista pitää puhua". Mielestäni kaikki puhumisen arvoinen asia on nostettava pöydälle puhuttavaksi. Oletko ainoa, joka näkee asian näin, kun muualta olen kuullut päinvastaista palautetta?

Rovaniemen Vasemmistolla ei ole Isä Aurinkoisen laatimaa luetteloa "sallituista ja kielletyistä kirjoituksista tai ajattelusta", joita pitää noudattaa rangaistuksen pelossa. Päinvastoin kotisivuillammekin   nostetaan esille vasemmistobloggareiden sivuja, jotka eivät ole minkäänlaisen "politbyroon" ennakkotarkastuksen alaisia.

Todellakin Jaakko "Avoimuus ja keskustelu ovat nykypäivää".

Jaakko Portti
puheenjohtaja
Rovaniemen Vasemmisto



perjantai 23. marraskuuta 2012

Ovatko Kokkarinuorten kuumakallet yksin?

Aiemmin kirjoitin "Tulevaisuuden Toivoista". Siinä peräsin myös vastuullisemman väen kantaa. Sitä muuten ei koskaan tule.

Tässä tulee vahvistus sille, että "vastuullisemman väen" kantaa on turha odottaa. Vastuullisetkin ovat heittäytyneet vastuuttomiksi. Entisen työnantajansa lennosta lempanneelle Häkämiehelle ovat koittaneet rahakkaammat ajat ja pesti.

Puheet ovat vaihtuneet välittömästi uuden palkanmaksajan linjan mukaiseksi. Jopa siinä määrin, että EK- Häkämies lyttää elinkeinoministeri Häkämiehen elinkeinopolitiikan tuosta vaan, alta aikayksikön.

Kysyn. Kuinka uskottavia ovat olleet elinkeinoministeri Häkämiehen lausunnot ministeriaikoina? Kuinka uskottavia ovat EK-johtaja Häkämiehen lausunnot johtaja-aikana. Ne kun lyövät toisiaan korville. Eihän yksi päivä ja aseman vaihtuminen voi muuttaa niitä toisilleen päinvastaisiksi?

Yön yli nukuttuaan entinen ministeri havahtuu vaihtamaan asentoa. Hänen herätessä taloustilanne onkin huonontunut niin oleellisesti, että jopa hallitusohjelma on vanhentunut.

"Toivon, että hallitusohjelma ja siihen liittyvät päätökset eläisivät tässä ajassa, Häkämies sanoi toimittajille."

Missähän ajassa arvon Herra Ministeri ja Arvon Herra toimitusjohtaja elää???

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Paljonko Rovaniemi maksoi tästä nettibannerista?

Helsingin Sanomat kertoo, että vastaavasta nettimainoksesta samalla Yritys-Netti  sivustolla VTV (Valtiontalouden tarkastusvirasto) on maksanut 18.000 euroa.

"No, ei se henkilökohtaisesti mikään tähtihetki ollut", VTV:n hallintojohtaja kuvailee TS:lle tuntojaan, kun asia valkeni.

Koetaanko Rovaniemellä vastaavanlainen "tähtihetki" Helsingin Sanoman ja Turun Sanoman uutisoinnin jälkeen?

Tämän blogin kirjoituksen aikana (su 18.11.-12 klo 11.15) yritys näyttää sulkeneen nettisivustonsa. www.yritys-netti. com sivustolle ei enään pääse .


Myös Rovaniemen Verkolla oli bannerimainos nettisivustolla, joka siis nyt ei näy, koska sivusto on sulkeutunut.

Samoin Rovaniemen Monitoimikeskussäätiö on katsonut tarpeelliseksi markkinoida toimintaansa nettisivustolla, joka siis ei edelleenkään näy. Kuinka monella Romotken asiakkaalla voisi kuvitella olevan kosketuspintaa Yritys-Netti sivustoon? Ei tunnu kovin todennäköiseltä.

Jos Turun Sanomien ja Helsingin Sanomien uutisointia on uskominen ja Rovaniemenkin bannerissa noudatetaan samaa hinnoitteluperustetta, niin näistä bannereista olisi maksettu 800 euroa kuukaudessa. Se tekisi vuodessa 9.500 euroa. Kaikki kolme banneria tekisivät siten vuositasolla yhteensä 28.800 euroa.

Suomen Yrittäjät vaativat harhaanjohtavan markkinoinnin kuriin saattamista. Kyseisen tiedotteen kommentointiketjun sivulla 11tulee vastaan myös tämä Yritys-Netti sivusto.

Kuinka järkevää kaupungin, sen omistamien yritysten ja muiden kuntakonserniin kuuluvien tahojen ylipäänsä on mainostaa tällaisilla nettisivustoilla?

PS. Yrityksen sivut olivat jälleen maanantaiaamuna avoinna.





















Lapin Kansan juttu aiheesta 20.11.2012




perjantai 2. marraskuuta 2012

Tulevaisuuden Toivo!

Nykyisin politikointi näyttää menevän yhä pöhkömpään suuntaan. Mitä mieltä olet tämän veijarin tuotoksesta? Lapsilisät pois! Yhden kuumakallen kevyttä läppääkö? Huolestun - ei ole.

Ainakin Kimmo Sasin olisi syytä valpastua, sillä tämä "toivo" on hänen eduskunta-avustajansa. Jos Sasi ei osoita valpastumista asiassa, täytyy kansalaisten varmaan huolestua Sasin valpastumisen puutteesta. Tämä samainen Saul - "uusien innovatiivisten ajatusten uudistaja" on myös Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja. 

Tällaisia avustajaongelmia on ollut ainakin myös PerSujen James Hirvisaarella ja  Juho Eerolalla. Niistä oli näyttäviä juttuja mediassa. Tämä kokoomustapaus ansaitsee samanlaisen kohtelun. Miksi? 

Kansanedustajien avustajille ei ole minkäänlaisia kelpoisuusvaatimuksia, eikä eduskunta mitenkään kontrolloi millaista väkeä verovaroin kansanedustajat avustajikseen palkkaavat. 

Avustajien viimeaikaiset julkisuushakuiset tempaukset asettavat myös varsinaisten kansanedustajien arvostelukyvyn kyseenalaiseksi. Mopo näyttää karkaavan, ja avustajat ottavat isännän roolin.

Lopuksi ennakoin, että Scubakin talouteen voi kohta perustaa kondomivaraston.




keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Epäreilua spekulointia vaalituloksestani


Näin päivitin NAAMAKIRJASSA: Äänimäärä tippui 130:stä 95:een. Sija 1. varavaltuutettu - pahin mahdollinen. Tulosta ja syitä makusteltu - analyysin paikka ei ole kuitenkaan vielä, mutta ei tyydytä. Sain jo anivarhain haukut siitä, että "oma etu" ei ollut etusijalla. Kuitenkin samat moittivat, että "poliitikot ajattelevat vain omaa etuaan". Onnittelut valituille (maanantaina 29,10).
Nyt "väyryset tehtyäni" olen analysoinut. Saanut palautetta, keskustellut, pohtinut, saanut kommentteja ja tietysti niitä heittoja. Luvut kuitenkin ovat lahjomattomia. Niistä selviää todellinen syy - ja se löytyy peiliin katsomalla.
JAAKKO PORTTI ÄÄNIMUUTOKSET:
ÄÄNESTYSALUE 2012 2008          MUUTOS
23 Alakorkalo0 3 -3
11 Autti                    1 2 -1
25 Hirvas                       1 1 0
21 Jaatila-Petäjäskoski                     0 1 -1
4 Karinrakka-Korkalovaara                    9 8 1
2 Kauppatori                    8 7 1
1 Keskusta-Veitikanharju                    8 5 3
26 Koskenkylä                    0 0 0
18 Lehtojärvi-Sinettä-Sonka                    1 1 0
14 Meltaus-Patokoski                    1 0 1
19 Misi-Olkkajärvi-Vikajärvi                    0 0 0
13 Muurola                    1 1 0
15 Narkaus                    2 3 -1
22 Nivankylä-Ylikylä                    0 1 -1
8 Nivavaara                                              1 6 -5
27 Oikarainen                    0 0 0
7 Ounasrinne                                                                                  34 55 -21
6 Ounasvaara-Kauko                  10 5 5
5 Rantaviiri                                                        4 7 -3
24 Rautiosaari                    1 1 0
9 Saarenkylä                                           0 1 -1
3 Sahanperä-Lapinrinne                  11 17 -6
10 Syväsenvaara                    0 2 -2
16 Taipale-Välijoki                       0 3 -3
17 Tapio                       1 0 1
20 Tiainen-Ylinampa                                                                                     0 0 0
12 Vanttauskoski                    1 0 1
http://yle.spring-tns.net/j0=,,,r=http%3A/vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kunnat/rovaniemi_ehdokkaat_vertauslukujarjestyksessa_15_698.html;+,cp=aggregate+url=http%3A/vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/ehdokkaat/ehdokas_15_698_155.html;;;?lt=h8ydfph7&x=1366x768x32
YHTEENSÄ 95 130 -35

Lukuja uskomalla ja olemalla ainakin itsellensä rehellinen ei voi tulla muuhun tulokseen, että äänimenetykset kohdallani toteutuivat nimenomaan omalla alueellani ja omasta syystäni - Ounasrinteellä. Siitä ylläolevat luvut kertovat vastaansanomatonta kieltään.
On täysin epäreilua syyllistää toisia minun omasta tietoisesta valinnastani - nostaa nuoria ehdokkaita esille - niitä samoja, joita itse olin haalinut, auttanut ja kannustanut. Jättämällä heidät oman onnensa varaan, olisin täysin moraaliton "oman edun tavoittelija". Juuri se samainen politiikkopaskiainen, jolle "oma etu" ja suu on kaiken A ja O. Minusta ei siihen ole!

Hyväksy tai ole hyväksymättä! Mulle on aivat sama - näin kuitenkin ajattelen. Toinen tapa olisi vaalia visusti vain omaa reviiriään, ja viedä liike mukanaan hautaan. Silloin kun ei itse sitä enään älyä vahvistaa, eikä uudelle sukupolvelle sitä raski siirtääkkään.



keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Rovaniemi varasti Kemin tittelin "ei-yrittäjäystävällisenä" kaupunkina

"Köyhä" on kätevä kaveri, joka taitaa mainonnan salat. Tämä kylmissään torilla tassunsa kastellut "kommari" kävi lämmittelemässä vanhoja luitaan väärtin monistuspaikassa.

Tuo pirulainen oli laittanut punaväriset mainoksensa suoraan tiskille kaikkien töllisteltäviksi. Ilman puoluetunnuksia - edelleen pirulainen. Hyviä ne ovat, mutta eipä tartte hävetä omiakaan tuotoksia, joita "Köyhä" on tasapuolisesti  painanut molemmin puolin vihreää ja punaväriä säästämättä.

Tämä yrittäjä on täysin oikeassa siinä, että leipä loppuu "niin kommarilta kuin kepulaiseltakin", ellei Rovaniemi  paranna imagoaan yrittäjäystävällisenä kaupunkina. Kaavoituksestakin olen täysin samaa mieltä. Tökkii!

Mitä on tapahtunut, että punainen Kemikin on hävinnyt Rovaniemelle "ei-yrittäjäystävällinen kaupunki" kisailussa? Kuudenkymmenen rankatun kaupungin/kunnan listauksessa Rovaniemi on sijalla 58.

En kehdannut sisätiloissa ääneen sitä ajatella: Miten tämä sijoitus on mahdollista, kun Rovaniemi  kuitenkin on oikeistoenemmistöinen kaupunki, jonka suurimmat puolueet ovat keskusta ja kokoomus?


maanantai 22. lokakuuta 2012

Sain tänään rusinan pullasta - poimimatta sitä!

Tämä päivä vierähti Lordinaukion vaalimökillä. Renkaiden vaihdossa PolarRenkaassa. Kunnallistoimikunnan palaverissa loppuviikon kampanjoinnista, ja valtuustoryhmän palaverissa ensi vuoden budjetin linjauksista. Niistä tässä ei sen enempää.

Olin kutsuttu Rovaniemen Viittomakieliset ry:n vaalipaneeliin Neuvokkaseen. Ensimmäinen vaalipaneeeli kohdallani muuten näissä vaaleissa. Ei tunnu kovin mediaseksikkäältä. Rehellisesti tunnustan - ei tuntunut itsestänikään.

Tilaisuus muodostui kuitenkin helmeksi. Sain itse enemmän, kuin kykenin antamaan. Tulin siten ulos ovesta rikkaampana, kuin sinne mennessä. Kiitos järjestäjille kolmetuntisesta tuokiosta.

Meitä oli Helistekangas kristillisistä, Meriläinen demareista, Somby keskustasta, Hänninen vihreistä ja Korva kokoomuksesta. Perussuomalaisten edustus puuttui. Puuttuvaa nimeä en kohteliaisuussyistä laita tähän, vaan kommentoin tätä kolmella kysymysmerkillä - ???

Rovaniemellä terkkariaika tilataan puhelinaikana. Kuinka se tehdään viittomakielellä? Lääkärille selvitetään kolotus vastaanotolla. Kuinka se tehdään viittomakielellä? Hädästä ilmoitetaan hätänumeroon 112. Viittomakielisillä on oma alueellinen hätänumeronsa. Mikä se on Oulussa, Lapissa, Keski-Suomessa jne?? Uskaltaako matkustaa?

Tämänkin tilaisuuden toinen etukäteen varattu tulkkaaja joutui kiiruhtamaan klo 21.05 lähtevään etelän junaan. Olin läsnä toisenlaisessa todellisuudessa, joka itselleni oli täysin outo, mutta näille tilaisuuden järjestäjille läsnä joka päivä.

Tätä kirjoitan ylös muistaen ne kaksi totisinta faktaa. Kirjoittamisessa pyyhkiminen on tärkeintä. Ja puhumisessa kuunteleminen. Olen otettu, että olin saanut henkilökohtaisen kutsun paneeliin.




sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Ovatko ehdokkaat tulleet pöhköiksi?

Nyt ehdokkaat käyvät kuumina. Osalla suunta on selvä - jatketaan entiseen malliin. Osa hermostuu hakemaan uutta suuntaa kampanjalleen. Väitän, että tämä on  väärin. Ei nyt ole uuden suunnan etsimisen  aika, vaan on aika toteuttaa sitä jo päätettyä ja olemassa olevaa.

Jos kampanjan tässä vaiheessa alkaa empimään, ei sen suuntaa ole koskaan oikeasti mietittykkään. Ei ole oikeasti tiedetty - mitä halutaan tai mitä tavoitellaan ja miten? Oletko yksityisyrittäjä vailla viiteryhmääsi? Vai oletko osa viiterymäsi edustajista? Jälkimmäinen on oikea vastaus. Et voi menestyä viitryhmästäsi irrallaan. Jos oot kepulainen - halua, että kepu menestyy. Jos oot vassasri halua, että vassarit menestyy jne..

No osa ehdokkaista hermostuu kumminkin. Sille ei voi mitään. Tätä tapahtuu kaikissa viiteryhmissä. Yksityisyrittäjyys nostaa päätään. Se on väärin. Et tai en voi menestyä, jos ei vierustoverinikin menesty. Se on sitten kansan käsissä, kuka tulee valituksi? Mutta kohtalonyhteys on täysin selvä - et voi menestyä yksin ryhmässäsi. Se on mahdottomuus!

Yhteen hiileen puhaltaminen tuo yhteisen ja henkilökohtaisen menestymisen kannalta parhaan tuloksen.






torstai 18. lokakuuta 2012

Kampanja voi alkaa

Klikkaappa alla olevaa ilmoitusta (Lappilainen ja Kansan Tahto 18.10-12) - näet miten se toimii.

Huomisen työvuoron jälkeen lumisesta tunturista kohti Rovaniemeä, ja kampanjointi voi kohdallani alkaa. Tulee mielenkiintoinen ja työntäyteinen puolitoistaviikkonen.

Ensimmäiset lehti-ilmoitukset ovat jo odottamassa. Tähän asti SoMe on ollut kampanjointiväline. Nyt täytyy mennä ihan näkösälle, tykö ja liki sekä ihmisten juttusille.




keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Rovaniemi tarrautuu terveyskeskusmaksuun perusteetta


Rovaniemi tarrautuu terveyskeskusmaksuun perusteetta

Tein huhtikuussa 2012 valtuustoaloitteen, että Rovaniemen kaupunki poistaisi terveyskeskusmaksun ensi vuoden alusta lähtien. Helsingissä tästä poistosta on laaja poliittinen yhteisymmärrys kokoomusta lukuun ottamatta. Siellä se tulee käsittelyyn talousarvion käsittelyn yhteydessä. Samaa menettelyä esitin Rovaniemen kohdalla. Nyt sitä ei käytetty, vaan asia pyyhkäistiin pöydältä selvittämättä sen kuntataloudellisia vaikutuksia.

Selvitykseksi ei riitä se, että terveyskeskusmaksulle on budjetoitu tälle vuodelle 841.000 € bruttokertymää kaupungin kassaan. Vuonna 2008 bruttokertymä oli 442.235 €. Perustuuko tuo olettamus siihen, että neljässä vuodessa rovaniemeläiset lisäisivät käyntejään lähes kaksinkertaiseksi? En usko. Myös avoinna tai perinnässä olevien maksujen määrällinen ja rahallinen kehitys ei anna selvyyttä siihen, mikä on maksun todellinen nettovaikutus kuntatalouteen. Paljonko niitä jää kokonaan saamatta, ja paljonko niitä katetaan esim. toimeentuloluukulta?

Terveyskeskuskäynnin yhteydessä asiakkaalle lähetetään lasku. Jos sitä ei makseta ajoissa, lähetetään huomautus, jonka kulut ovat viisi euroa. Perintään ajautuneet maksut varmuudella kasvavat suuremmiksi, kuin itse käynnistä aiheutuva lasku. Onko tässä järkeä?

Rovaniemi perustelee terveyskeskusmaksua talousarvion numeroiden valossa, ei terveysnäkökulmasta. Huono juttu! Aikoinaan maksua perusteltiin turhien käyntien välttämisellä, nyt budjetin tasapainotuksen näkökulmasta. Lyhytnäköinen ja ”itsensä pettämis”-näkökulma.

Helsingissä maksun osuus on alle 0,5 prosenttia terveyskeskuksen rahoituksen kokonaisbudjetista. Paljonko Rovaniemellä? Tuosta tuotosta Helsingissä siirtyi suoraan kuluihin 30 %. Paljonko Rovaniemellä? Helsingissä maksujen perimisestä aiheutui suoria kuluja 0,8 milj. euroa. Paljonko Rovaniemellä?

Tämä on sitä kokonaisvaltaista kuntatalouden selvitystä.. Ei se, että sen oletetaan tuottavan tähän taskuun tietyn eurosumman, eikä kerrota millaisia kokonaiskustannuksia se aiheuttaa muuhun taskuun.

Jaakko Portti
Ounasrinne



maanantai 8. lokakuuta 2012

VAIHTOLIPPUKÄYTÄNTÖ KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEESSÄ



Aloite: Rovaniemen sisäisessä linja-autoliikenteessä kuukausikortilla on vaihtomahdollisuus bussista toiseen.  Sen sijaan kertalipulla (3,20 €) ja 44 matkan sarjalipulla tuota vaihtomahdollisuutta ei ole. Vaihtomahdollisuus on ulotettava koskemaan myös kertalipun ja sarjalipun ostaneita. Esim. tunnin sisällä lipun leimaamisesta.

Perustelut: Rovaniemen joukkoliikenne toimii pääasiassa pitkittäis- ja poikittaissuuntaisesti. Ihmisten liikkumistarpeet ovat kuitenkin tätä moninaisemmat. Esim. Korkalovaarasta Napapiirille kerta- ja sarjalipun käyttäjillä edestakaisen matkan kustannukset ovat 12,80 €, kun ne kuukausikortin käyttäjillä jäävät puoleen tästä.

Joukkoliikenteen käytön lisäämisessä sen kustannus, sujuvuus ja käytettävyys erilaisissa kulkutarpeissa ovat kulkijan näkökulmasta tärkeitä. Päätös käyttää omaa autoa joukkoliikenteen sijaan johtuu liian usein siitä, että julkinen liikenne ei vastaa käyttäjän tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka se voisi niin tehdä.
Vaihtolippukäytännön ulottaminen kerta- ja sarjalipun ostaneille lisäisi joukkoliikenteen käyttöä oman auton sijaan.  

Kaupunginaltuuston kokous
8.10.2012

ILMAINEN JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTTÖ LASTENVAUNUJEN KANSSA MATKUSTAVILLE


Aloite: Lastenvaunujen kanssa matkustaville vanhemmille joukkoliikenteen käyttö tehdään maksuttomaksi Rovaniemellä.

Perustelut: Lastenvaunujen kanssa kulkeminen joukkoliikennettä hyväksikäyttäen vaatii melkoista viitseliäisyyttä ja ponnistusta vanhemmilta. Matkan maksaminen ja vaunujen jättö bussin keskiosaan yksinään on samalla liikenne- ja muun turvallisuuden kannalta arveluttavaa. Erityisesti ruuhka-aikoina se korostuu.

Vaunujen ja pienten lasten kanssa liikkuminen edellyttää turhaan lapsiperheitä hankkimaan ns. kauppa-auton, kun ilmainen bussiliikenne korvaisi tuon tarpeen. Samalla se helpottaisi keskustan pysäköintiongelmia.

Monessa kaupungissa lastenvaunujen kanssa kulkevilla on ilmainen joukkoliikenteen käyttömahdollisuus. Käytäntö on hyväksi koettu joukkoliikenteen ja asukkaiden keskuudessa.

Syntyvyys ja pienten lasten määrä kasvaa Rovaniemellä. Kaupungin on aika vastata lapsiperheiden tarpeisiin, ja ottaa tuo muualla hyväksi koettu käytäntö myös täällä käytännöksi.

Kaupunginaltuuston kokous
8.10.2012

Jaakko Portti


maanantai 1. lokakuuta 2012

Rovaniemi EI poista terveyskeskusmaksua!

Tein valtuuston kokouksessa (16.4.2012) aloitteen, että Rovaniemi poistaisi terveyskeskusmaksun vuoden 2013 alusta lähtien.

Tässä aloitteeni:



Eri väestöryhmien terveyserojen kaventamiseksi Rovaniemen kaupunki poistaa terveyskeskusmaksun ensi vuoden (2013) alusta lähtien.

Maksun poiston kuintataloudelliset vaikutukset selvitetään vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä.

Maksun poistamisesta päätetään talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

Poiston vaikuttavuutta terveyserojen kaventumiseen seurataan vuosittain.

Tässä perustelut:


Terveyserot ovat kasvaneet merkittävästi eri väestöryhmien kesken. Maksun poisto on tehokas keino vaikuttaa heikoimmassa asemassa olevien terveystilanteeseen.


Ihmisten sosiaalinen ja taloudellinen tausta (lompakon paksuus) määrittelee liiaksi ihmisten terveyttä, eikä se ole tervettä.


Terveyskeskusmaksulla on myös ihmisiä eriarvoistava vaikutus.  Esim. työterveyshuollon käyttäjillä näitä maksuja ei ole.


Terveyskeskusmaksut menevät usein myös perintään, josta seuraa ainoastaan lisäkuluja ja taloudellisia vaikeuksia. Järkevää ei ole sekään, että terveyskeskusmaksujen maksamiseen joudutaan usein hakemaan toimeentulotukea tai kirkon diakonian tukea.


Terveyskeskusmaksuja on perusteltu tarpeella vähentää niin sanottuja turhia terveyskeskuskäyntejä. Tuo perustelu ei nykyvalossa ole ajankohtainen. Maksulla on päinvastainen – karkottava - vaikutus. Ovea ei avata, vaikka tarvetta olisi.


Ollaanko terveyspalvelujen osalta tulevaisuudessa ajautumassa tilanteeseen, jossa täytyisi kehitellä etsivää terveystyötä. Jotta löydettäisiin ne, joiden niitä palveluja tulisi todella käyttää. Jopa turhien käyntien uhallakin.



Perusturvalautakunta 28.8.2012

Ylilääkäri Markku Oinaala

Terveyskeskusmaksuja kertyi vuonna 2011 yhteensä 588 548 €. Alla olevasta taulukosta näkyvät useamman vuoden seurantatiedot ja lisäksi perinnässä olevat terveyskeskusmaksut.

Terveyskeskusmaksut vuosilta 2008 – 2011 ja talousarvio 2012:

Terveyskeskusmaksut (3220): 

2008Toteuma 442.235 €
2009 Toteuma 511.758 €
2010 Toteuma 569.929 €
2011 Toteuma 588.548 €
2012 Budjetti 841.000€

Perinnässä/avoimet tk-maksut:
vuodelta 2010                              15 910,12 €       2,8 % tk-maksuista vuodelta 2010
vuodelta 2011                              54 812,81 €       9,3 % tk-maksuista vuodelta 2011
vuodelta 2012                                9 529,73 €

On aivan tosi, että työterveyshuollon kautta työelämässä mukana olevat ovat tietyllä tavalla paremmassa asemassa kuin tavallisia terveyskeskuspalveluita käyttävät. Asiaa on pohdittu palveluiden rahoitusta ja järjestämistä pohtivassa ministeriön työryhmässäkin. Kuitenkaan tältä osin ei tulle rahoituksessa tapahtumaan muutoksia. On vaikea sanoa, vaikuttaako terveyskeskusmaksu terveyseroihin. Varmasti suurempi vaikutus on monilla muilla yhteiskunnallisilla päätöksillä.

Parhaillaan tutkitaan myös terveyskioskivaihtoehtoa. kioski palvelisi matalan kynnyksen palvelupisteenä, ilman maksua. Ko. kioskit sijoitetaan yleensä kauppakeskuksiin. Tällöin ne ovat helposti asioivien tavoitettavissa. Toisaalta tarjottavat palvelut ovat rajoitetut.

Terveyskeskusmaksujen vuosittainen kertymä on kuitenkin merkittävä kuntatalouden tilan huomioon ottaen, josta syystä maksujen poistamista ei voi pitää perusteltuna.

Esitän, että perusturvalautakunta ei poista terveyskeskusmaksua, vaan maksu kerätään aiemman periaatteen ja tason mukaisena.

Esitys    Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä:
Perusturvalautakunta hyväksyy valmistelijan selvityksen valtuustoaloitteeseen terveyskeskusmaksun poistamisesta, ja antaa sen vastauksenaan aloitteentekijälle.

Päätös  Perusturvalautakunta päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen.

--------------------

Perusturvalautakunta 25.9.2012:

Esitys    Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä:
Perusturvalautakunta hyväksyy valmistelijan selvityksen valtuustoaloitteeseen terveyskeskusmaksun poistamisesta, ja antaa sen vastauksenaan aloitteentekijälle.

Kuinka moni lukijoista löysi vastauksesta aloitteen kuntataloudelliset vaikutukset osion? En minä ainakaan. Vuosittainen bruttokertymä, ja perintään menneet maksut, tuskin täyttävät kuntataloudellisten vaikutusten kriteerejä.


Missä ovat luvut nettotuotoista? Siis niistä numeroista, mitä viivan alle jää. Tulo menon kohdalle, ja päinvastoin, vasta antaa todellisen näytön toiminnan numerollisesta kannattavuudesta.


Kun nyt Rovaniemelläkin huudetaan oikealta laidalta välttämättömistä rakenteellisista uudistuksista niissä palveluissa. Minä täältä vasemmalta kyllä samalla peräänkuulutan rakenteellisia uudistuksia näihin kustannusten laskentatapaan, jotta "taskukohtaisista kustannuksista" edettäisiin "kokonaisvaltaiseen arviointiin".


Tässä entisen peruspalveluministerin puheenvuoro samaan asiaan.

Tässä Kuluttajaliiton Kuluttajaparlamentin kanta samaan asiaan.








sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Mielenkiintoinen ja "rajusti uudistunut" ehdokaslista

Sitä on laadittu. Sitä on pähkälty. Koottu, parsittu, karsittu ja kasattu. Yksissätuumin, ja osin jopa eri askelin. Päivitetty ja jätetty päivittämättä. Unohdettu ja taas muistettu. Ja jälleen päivitetty yhdessä laadituksi.

Kaikki pitäisi huomioida. Halukkaat ja haluttomat. Entiset- ja uudet ehdokkaat. Erikseen kysyttävät, ja "senkun kysyy vaan" ehdokkaat. Nuoret, naiset, eläkeläiset ja työssäkäyvät ja työtä vailla olevat. Kaikki kyläsuunnat, ja jokien valuma-alueet huomioiden. Mitään ja ketään unohtamatta. Ompa vaikea, miltei mahdoton tehtävä.

Kun ketään ei saisi loukata ja jättää vaille huomiota, niin jopa on todella tenkkapoo! Kun pitäisi osata lähestyä oikein. Miten? Aina ei osaa.

Ajoissa jo keväällä tieysti ryhdyttiin sitä listaa laatimaan. Ainut harmilinen puoli siinä oli vain se, että ketä se silloin kiinnosti. Puutarha, kasvimaa ja mökki kiinnosti, mutta ei ne syksyiset valinnat.

Keskikesällä joka pirun iikka on piilossa mökillä, ulkomailla, kalassa, tuttavan mökillä häiriköimässä, marjamettäillä jne... Mutta kukaan ei tyrkyllä ehdokaslistalle. Kasaaja on yksin listoinensa, ja tuhlaa kesänsä. Muut odottivat jo syksyä. Onko sitä kysytty? Onko se huomioitu? Onko sille soitettu? Jne..Soitot kiihtyvät , mitä lähemmäs listan luovutuspäivä lähestyy.

Viime tipan ihmisiä ovat näköjään muutkin, kuin tämän blogin pitäjä.

Pirun hyvä siitä tuli, ja yksissätuumin sitä koottiin. Mistä olen hyvilläni? Ainakin siitä, että vuoden 2008 ehdokaslistasta menimme yli. Viimeksi ehdokkaita oli 44. Nyt on enemmän. Määrää en pane, koska lopullista listaa en vielä tiedä.

Mielenkiintoinen piirre ehdokasasettelussa oli myös, se että monet ilmoittivat kiinnostuksensa netin, viestien, puhelimen kautta oma-aloitteisesti. Kysyä ei tarvinnut? Eikä varmaan olisi edes hoksattu. 

En liioittele tai valehtele yhtään kun totean, että Rovaniemen Vasemmiston ehdokaslista on nuorentunut ja uudistunut rajusti (tämä on oikea ilmaisu). Aika omituinen piirree "iltaruskon puolueelle". Samalla se on varsin monipuolinen. Naisehdokkaita on noin 18. Nuoria alle 35 vuotiaita on 18. Alle kolmekymppisiä on 14. Uusia ehdokkaita on 28, eli yli puolet koko ehdokasjoukosta. 

Ehdokaskoostumusta kuvaa hyvin Anssi Kelan kappale "Luokkakokous 1972" - Tätä kaikkea  löytyy myös ehdokasjoukosta.









perjantai 7. syyskuuta 2012

Voidaanko Rovaniemellä pitää kunnallisvaaleja lainkaan?

Puolueet ja valitsijayhdistykset ovat kasanneet omia ehdokaslistojaan - kukin resurssiensa mukaan. Niin myös Rovaniemellä. Kaksi kuitenkin on Lapinradion mukaan edelleen vailla viiteryhmäänsä. Turhaanko? Miksi? Mitä sen on väliä? Kukaan muu ei vissiin ole vailla viiteryhmää?

Tuskin vaaleja Rovaniemellä voidaan edes pitää ennenkuin "kohuehdokkaatkin" ovat löytäneet paikkansa. Se nyt onkin uutisoinnin keskiössä. Pääsevätkö he Perussuomalaisten ehdokkaaksi vai eivät? Vain tämä kohu kiinnostaa ja uutiskynnys ylittyy niin, että heilahtaa.

Kuka on pahis ja kuka on hyvis? Ovatko pahiksia ne , jotka käyttävät päätösvaltaa oman järjestönsä asioissa ja pitävät sen itsellään? Vai ne jotka siinä eivät vielä ole, mutta jotka pyrkivät siihen? Toisella poliittinen status jo pidempään on ollut sitoutumaton, ja toisella se on ollut "muut" - sarake. Nykyään sekin on tyhjä. Ei ole edes sitä "muut"-saraketta.

Vai ovatko pahiksia nämä kaksi "kohuehdokasta"? Jotka vaativat itseään listoille ohi päättävien elimien, ja ohi yhdistyksessä sovittujen linjausten. Ei pitäisi tuppautua, jos ei kututa! Oma valitsijayhdistys todennäköisesti jo valmisteilla.

Voi "pyhä jyssäys" - sanon minä. Puliveivaus juuri näiden ehdokkaiden kohdalla on farssia. Kuntavaaleissa on kuitenkin keskiössä se, miten tavallinen kuntalainen haluaa asuinpaikkaansa kehittää. Ei siinä mikään ihmemies MacGyver tarvitse olla.

torstai 6. syyskuuta 2012

Kuinka kuvilla kerrotaan ja jätetään kertomatta.

Silmäilin tuota Kokoomuksen mainosta Iltasanomista. Siinä on käppyrä (jyrkkä) ylöspäin. Sen tarkoitus on tietysti kuvata sitä, kuinka tienaajien määrä suhteessa jo tienanneisiin tai ei vielä tienanneisiin vähenee radikaalisti. 

Tuli mieleen. Samaan kuvaan voisi lisätä käppyrän, kuinka paljon suomalaiset yritykset ovat korvanneet suomalaisia työntekijöitä ulkomaalaisilla Suomessa, ja kuinka paljon työllistävät ulkomailla ei-suomalaisia.

Paljonko euroja ja porukkaa pyörii harmaassa taloudessa (ilman lainausmerkkejä)? Paljonko bisnestä pyöritetään veroparatiisisaarilta? Paljonko verokikkailuilla Suomesta tuloutetaan voitot kotiin, ja vältetään vero. Käytännössä ulosmitataan suomalaisten veromarkkoja.

Sitähän tietysti ei kerrota, missä vaiheessa ja miksi tilanne muuttui? Mikä on kokoomuksen oma rooli ja panos kehitykseen? 

maanantai 27. elokuuta 2012

Paattinkijärven kuulumisia

Pähkäilyä laiturilla
Tämä on ensimmäinen tosimielessä kirjoitettu bloggaus. Kirjoitusalustana on rantapöytä Paattinkijärven rannalla. Tuulee, joten sääsket eivät häiritse kirjoittamista. Aurinko paistaa. Voi olla “ahon laidalla ilman paitaa”. Mielessä kuitenkin syksyn kunnallisvaalit - omasta ja vasemmiston muiden ehdokkaiden puolesta.

Tulee kiireinen syksy työn ohessa. Ruskaturistien palvelun, marjojen, sienten ja muiden luonnonantimien keräilyn ohessa pitää huolehtia, että Rovaniemen Vasemisto on valmis, kun kuntavaalikampanja alkaa tosimielessä.

Taustatyö on tehtävä nyt, jotta kampanja rullaisi aallon harjalla - ei nousemassa harjalle, eikä laskemassa harjalta. Kaarnalaivateoria on tässä oiva esimerkki. Niin sen täytyy kulkea ja tapahtua.

Toinen oiva ohje on “Ei se tehty työ rasita, vaan tekemätön!” Kun katselen tekemättömien töiden määrää, voi rehellisesti todeta, että tässä on vielä tekemistä. Edessä oleva urakka ei tule onnistumaan jättämällä kaikki viime tinkaan. Tai ajatuksella, että “aika hoitaa, tai on hoitanut”.verkkoon

Kolmas oiva vihje on “keep it simply”. Laiturikuva on suoraan siirretty puhelimesta tietokoneeseen, ja siitä edelleen tähän bloggaukseen bluetooth- tekniikkaa hyödyntämällä. Ensin asetukset kuntoon. Sitten lisätään puhelin sisäiseen henkilökohtaiseen verkkoon. Näin se opettelemalla, ja kokeilemalla onnistuu.

Viheliäinen tulitikku


Syyllinen - Tulitikku
Maiju Lassilan (Algot Untola) ”Tulitikkuja lainaamassa” teoksessa vuodelta 1910 tulitikkuaskin hakureissu vie kylän veijarit melkoiselle seikkailulle.

Nyt yli 100 vuotta myöhemmin samainen tulitikkuaski aiheuttaa yhä hämmennystä ja kommelluksia. Tekniikan kehittyminen ei ole hävittänyt tulitikkuja kodeista. Aski takkahuoneessa. Aski keittiön leivinuunin liepeellä. Ja edelleen - aski pihalla grillipaikassa. Ilman tulitikkuaskia tuskin pärjää. Nykyinen tekniikka on haavoittuvainen - tulitikku on edelleen varma peli, sekä hyvässä että pahassa.

Siinä, missä 100 vuotta sitten tulitikkuaskin hakureissu vei lopulta Ihalaisen talon isännän Vatasen Jussin riiuureissuun puhemieheksi. Nyt on toisin. Tämä tarina ei ole lainkaan veijarimainen, vaan pikemminkin päinvastainen. Yksi viheliäinen ja vähäpätöinen tulitikun pätkä aiheutti karmean härdelin ja huudon.

Kerronpa tarinan. PikkuHerra tuli yökylään. Nappasi parvekkeen pöydältä tikkuaskin, ja siitä yhden tulitikun. Tarkoituksena oli laittaa se suupieleen, kuten isopappakin tekee. Varomaton vanhus siitä torumaan. Ei sovi tulitikuilla leikkiä. Härdelihan siitä syntyi ja julmetunmoinen loukkaantuminen.

Ei - ei ollut PikkuHerralla tarkoitus leikkiä tikuilla, vaan kantaa suvun miesväen perinnettä eteenpäin. Eihän sellaista sovi estää. Identiteetti se on PikkuHerrallakin. Lopulta ankarien neuvottelujen jälkeen tulitikun pätkä oli suupielessä siinä vasemmalla puolella.

lauantai 25. elokuuta 2012

Adressi Meltauksen lapsi- ja perhetukikeskuksen puolesta


Rovaniemen perusturvalautakunta päätti keväällä äänestyksen jälkeen lakkauttaa Meltauksen yksikön syyskuun lopussa. Julkisessa keskustelussa kuulee usein puhuttavan Meltauksen lastenkodista. Niin myös tässä Lapinradion jutussa. Ilmaus on mielestäni harhaanjohtava ja vaarana on, että keskustelu ajautuu harhapoluille.

Inarin Riutulassa oli aikoinaan lastenkoti, jonne sijoitettiin orpoja lapsia ilman vanhempiaan. Meltauksen yksikkö ei ole lastenkoti tässä merkityksessä. Se on tukikeskus lapsille ja perheille. Siis ei vaan jommalle kummalle, vaan molemmille.

Tuetaan lasta ja hänen vielä koossa olevaa perhettään, ei jo hajonnutta perhettä.
Kolme Meltauksesta tukea saanutta perhettä on nyt perustanut nettiadressin “Meltauksen lapsi-ja perhetukikeskusta ei saa lakkauttaa”. Olen allekirjoittanut adressin, ja kehotan muitakin tekemään samoin. Meltauksen lakkauttaminen merkitsee kunnallisen perhekuntoutuksen loppumista Rovaniemellä. Tätä perhetyötä ei tehdä Rovaniemelle ainoana jäävässä Etelärinteen lapsi- ja nuorisokodissa.

Adressin perusteluissa nostetaan esiin monia aiheellisia näkökantoja. Samoin adressin- ja Lapinradion uutisen kommentti- ja keskusteluosiossa nousee esille uskomattoman paljon vielä avoimia kysymyksiä. Tämä kaikki panee miettimään sitä, oliko perusturvalautakunta ajantasalla tehdessään lakkautuspäätöksen?

torstai 23. elokuuta 2012

Oppisopimuskoulutusta kaupunkiin - vastaus Sanna Karhulle

Uusi Rovaniemi 22.8.2012

Uusi Rovaniemi 22.8.2012 julkaitussa kirjoituksessa “Oppisopimusta kaupunkiin” Nuorisolautakunnan vpj. ja Tarkastuslautakunnan jäsen Sanna Karhu (kesk.) korosti, että “vastuullisena työnantajana kaupungin täytyy pohtia, kuinka vastata eläköitymisen tuomaan haasteeseen”. Samalla hän moitti kaupunkia nuivasta suhtautumisesta oppisopimuskoulutukseen. Olen Sannan kanssa samaa mieltä.

Jätin vuonna 2010 valtuustoaloitteen, jossa ”Rovaniemi palkkaisi kaupungin eri hallintokuntiin nuoria työttömiä oppisopimuskoulutukseen”. Aloitteeni pohjautui Joensuun kokoomuslaisilta saamaani vinkkiin.

Joensuussa se on tarkasti kohdennettu hanke, jonka kriteerit kävivät selväksi aloitteessanikin. Siellä kokemukset toimintamallista olivat saamani tiedon mukaan pääsääntöisesti myönteisiä.

Kuntaliitostakin sain tietoa oppisopimuskoulutuksen käytöstä kunnissa. Sieltä korostettiin, että oppisopimuksen käyttäminen räätälöidysti ja tarkasti kohdennettuna, sisältää vain positiivisia vaikutuksia.

Millaisen vastauksen sain? Kaupunginhallitus on henkilöstöstrategiaa evästäessään linjannut, että kaupungin organisaatio, prosessit ja henkilöstön tehtävät perustuvat valtuuston päättämien tavoitteiden ja palveluhankintastrategian mukaiseen palvelujen järjestämiseen.

Henkilöstöstrategiaan ei ole linjattu työllistämiseen liittyviä tavoitteita. Pyritään ensisijaisesti rekrytoimaan koulutettuja ammattilaisia, koska oppisopimuskoulutettavan ohjaaminen työpaikalla sitoo resursseja muusta toiminnasta.