Viina-, tupakka- ja autoverotuksesta

Viina, tupakka ja auto. Siinä kolme suomalaisten "pyhää lehmää", joiden verotus herättää kiihkoa ja tunteita jopa yli tarpeellisen. Samalla ne ovat valtiolle varsin helppoja ratkaisuja verottamisessa - tuotto on meleko varma.

Arvostelun heikoin lenkki on autoverotus, koska monikaan ei oikein kehtaa moittia viina- ja tupakkaveroa, mutta autoverotukseen ei sellaista arvo- ja elämätapavarausta  liity.

Tähän saumaan PeruSuomalaiset ovat nyt tarttuneet esittäessään "autoveron" vähittäistä poistoa seuraavan vaalikauden aikana. Itse pidän uskottavampana keskustalaisten esitystä tupakkaveron korottamisesta lapsilisäleikkausten sijaan. Se olisi ollut oikeudenmukaisempi ja hyväksyttävämpi ratkaisu. En myöskään usko, että autovero tulee poistumaan.

Millaisista summista puhutaan? 

Alkoholiveron tuotto  oli 1,336 miljardia (v. 2013), eli 93 milj. € budjetoitua vähemmän. Tähän päälle tulee vielä menetetyt arvonlisä-, ansiotulo-  ja muut verot. Luku päätyy siten 100 - 200 miljoonan €uron väliin. Työpaikat ja verotulot karkaavat Viroon. Ravintoloissa anniskellaan enään noin 10 % koko "tärpättimäärästä".

Tupakkaverotus tuotti 0,852 miljoonaa €uroa valtion kassaan (v. 2013). Euroopan tasolla Suomi kuuluu kireimmän neljänneksen verottajan piiriin. Hintataso on myös keskitason yläpuolella. Euroopan kalleinta tupakkaa meillä ei kuitenkaan tuprutella.

Autoveron tuotoksi vuodelle 2015 arvioidaan noin 0,993 miljardia €uroa. Veroa kertyy uusien autojen myynnistä, ja sehän vaihtelee. Vuonna 2012 veron tuotto pieneni 0,870 miljardiin €uroon vuoden 2011 tasosta, jolloin se tuotti 0,930 miljardia €uroa. Mikä oli veronkorotuksen- ja muiden syiden vaikutus? Mutta yhteisvaikutus tuotti kuitenkin tämän.

Miksi PerusS esittää autoveron poistoa?

Puolue perustelee sen poistoa ympäristöystävällisyydellä ja turvallisuudella sekä autokannan uusiutumisella.

Millä se korvattaisiin? Sen kertoo Soini. Hänen mukaansa "autoveron poistaminen ja bensaveron alennukset" ovat rahoitettavissa

• maailmanparannukseen varatun rahoituksen leikkaamisella
• lopettamalla muiden EU-maiden jäsenmaksukompensaatiot
• Suomen EU- jäsenmaksun puolittamisella (koska äänivaltakin puolittunut)
• ei yhtään tuulivoiman syöttötariffisopimusta
• kannattamattomien energiamuotojen rahoituksen karsimisella.

Täsmennykseksi Soini esittää, että "bensaveron tai muidenkaan verojen maksujen korotuksilla ei pidä rahoittaa autoveron poistamista". 

Öljyalan Keskusliiton mukaan nestemästen polttoaineiden valmisteveroa kannettiin vuonna 2013 noin 3 miljardia €uroa. Soini esitti itse kuitenkin nyt myös "bensaveron alennusta" (lue itse). Paljonko?? Jos autoveron poisto ja bensaveron alennus katettaisiin Soinin esittämin keinoin - se ei taida riittää mihinkään. Eli paine kohdistuu leikkauksiin ja veronkorotuksiin muualla.

Esitys on puhdasverinen poliittinen liikku, jolla PerusS yrittävät tukkia kannatuskadon tulevissa eduskuntavaaleissa autoilevaa kansaa kosiskelemalla.

Kiitos Jamo Juntuselle kirjoituksestasi, jossa väitit, että "Suomen verottaja ja tulliviranomaiset eivät pidä siitä koska se (autoveron poisto) vähentäisi verotuloja useita miljardeja euroja".

Puolueen esitys koski kuitenkin nyt vain autoveron poistoa, jonka tuotoksi vuodelle 2015 on arvioitu 0,993 miljardia euroa. Sen poisto ei tee "useaa miljardia €uroa".

Siitä kuitenkin ollaan hiljaa, että heinäkuussa 2015 vanhasta autosta annetaan kokeiluluonteisesti 1500 € romutushyvitys uutta autoa ostettaessa. Köyhällä on varaa kuitenkin vain käytettyyn, joten tuokin hyvitys jää varakkaiden ja autojobbarien hyödynnettäväksi.

Lisätietoa autoilun vero- ja hintakehityksestä.

Verottajan oudot kuviot

Olen vuodesta 2006 lähtien käynyt omasta vapaasta tahdostani eri puolilla Lappia sesonkityössä. Pääasialliset työssäkäyntialueet ovat olleet Rovaniemen ja Saariselän seutu. Työsuhteet ovat aina olleet määräaikaisia sesonkien keston mukaan, joko suoria työsuhteita tai henkilöstövuokrausyrityksen kautta. Vuokratyösuhteessa työntekemispaikkoja on samanaikaisesti voinut olla useita. Palkan on kuitenkin maksanut sama henkilöstövuokrausyritys työnantajana.

Vakituinen asuntoni ja kirjani ovat olleet koko ajan Rovaniemellä, jossa olen asunut yhdessä avopuolisoni kanssa vuodesta 1991 lähtien. Yhteisiä lapsia meillä ei ole ollut koko aikana. Ivalossa olen voinut majoittua perikunnan käytössä olevassa kiinteistössä.

Vuoden 2006 verotuksen yhteydessä verottaja ei ensin hyväksynyt matkakuluja oman auton käytön mukaan kotonakäynneissä, vaan yhtenäistämisohjeiden mukaan ne muutettiin "halvimman kulkuneuvon" käytön mukaiseksi (kirjattu 24.10.2007).

Vuoden 2007 verotuksessa matka- ja kotonakäyntikulut verottaja hyväksyi säännönmukaisen verotuksen puitteissa vaatimusten mukaisesti.

Vuoden 2008 - 2009 verotustani muutettiin oikaisuvaatimuksen kautta. Tuossa yhteydessä kävin myös keskustelun verovalmistelijan kanssa "yhteisen lapsen puuttumisesta". Verottaja päätti tuolloin keskustelumme pohjalta, koska avoliittomme on jo niin pitkäkestoinen (1991 lähtien), yhteisen jälkikasvun puuttumista ei voi tässä pitää olennaisena seikkana. Lapin verotoimisto hyväksyi oikaisuvaatimuksen (18.2.2014).

Sitten tapahtuikin yllättävä käänne. Vero-oikaisussa vaadin kotonakäyntikuluja vähennyskelpoisiksi vuosilta 2010, 2011 ja 2012. Nytpä se ei enää käynytkään. Verotuksen oikaisulautakunta päättikin (1.12.2014) olla hyväksymättä kotonakäyntikuluja verotuksessa vähennyskelpoisiksi. Miksi näin?

Verottaja tulkitseekin nyt niin, että minulla olisikin "vakituinen työpaikka ja asunto Ivalossa eikä omaa perhettä Rovaniemellä". Työskentelyäni ei voitaisikaan pitää enää tilapäisenä, vaan työpaikkani olisi vakituinen. Edelleen verottaja tulkitsee niin, että määräaikaisten työsopimusten päätyttyä sesongin loppumiseen niiden jälkeen ja välissä minulla olisikin niin sanotusti "vapaata". 

Näin kätevästi määräaikaiset työsuhteet saadaankin verotuksessa tulkittua "vakituiseksi työpaikaksi". Olen koko ajan ollut kuitenkin myös työttömänä työnhakijana, saaden joko täysimääräistä ansio- tai soviteltua päivärahaa sen mukaan kuinka edellytykset ovat täyttyneet. Mutta tässä sillä ei näytä olevankaan mitään merkitystä. Eli samaan aikaan voin olla sekä työttömänä työnhakijana Rovaniemellä, ja olla vakituisessa työpaikassa Ivalossa. Niinkö? Ne ajat jolloin minulla ei ole ollut voimassaolevaa työsuhdetta ja olen työtön, olisivatkin "vapaata". Kätevää, mutta varsin omituista työelämän tulkintaa.

Jotta kuvio kävisi vielä omituisemmaksi. Jälleen vuoden 2013 säännönmukaisessa verotuksessani kotonakäyntikuluni ovatkin taas vähennyskelpoisia menoja. 

Nyt olen kokonaan työtön, ja tämän kokemuksen perusteella olisi pitänyt olla jo vuodesta 2010 lähtien.